Mun pienet raitani

Tein alkuvuodesta raitaisen villatakin alpakasta ja Noron sukkavahvuisesta langasta. Tykästyin malliin ja vaatekaappi huutaa lämpimiä, ohuita perustakkeja, päätin kääntyä saman ohjeen pariin. 

Takki neulotaan ylhäältä alas pyörönä ja lopuksi leikataan auki. Ensimmäinen kerta jännitti aivan todella, mutta nyt huomasin leikanneeni jo paljon, paljon rennommalla otteella. Olisin voinut leikata ehkä hieman siistimmin, mutta muistaakseni halusin takin jo valmiiksi. Tällä kertaa tein takin yksivärisenä ja pitkillä hihoilla. 

Takki oli oikein hyvä lukuneule, ja se on täydellinen kerrosvaate tämän vuodenajan vaihetelviin keleihin.

Napeiksi löysin paikallisesta käsityöliikkeestä aivan täydelliset - tosin ehkä hivenen liian pienet - pappastelunapit! 

Bää!

Oi pakkaset, tulkaa! 

Mulla on aivan täydellinen talvipipo! Lanka on Dropsin Nepalia eli takuulämmintä ja värit osu nappiin paremmin ku arvelinkaan. Malli on aivan nerokas ja kirjoneule koukuttaa takuuvarmasti. 

Tein tän kahteen iltaan, ei paha. Paitsi että se kirjoneule jäi päälle. Postilaatikosta kolahteli jo tovi sitten Rachel Coopeyn kirjoneulepipokirja josta yhden jo ehdin tikutella valmiiksi. Mies vei pipon itselleen, vaan kun päätteli siitä itse langanpäätkin niin lienee minun parempi vaan alottaa itelleni uutta.

Alpakkaraanut

Ängin itseni mukaan testaamaan Suuren Käsityölehden tarjoamia syyslankoja. Posti kanteli paketteja joista sitten piti neuloa sukat. Mikäs siinä. 

Ensimmäinen paketti tuli ja sukat valmistuivatkin pikaisesti. Toisesta paketista ilmestyi kaksi kerää Bremontin Camino Alpaca-lankaa, jonka kanssa meni pari hetkeä pyöriessä. Sininen ja valkoinen kerä tahtoivat kovasti kirjoneuleeksi. Ravelryn suosittelemat mallit eivät vaan sytyttäneet. Langan vyöte näytti sen verran tutulta että päätin kaivella lipastoani ja kah! Löysin langoille yhden mustan kaverin. Sitten olikin helppo päätyä Raanusukkien malliin. 

Tämä neulemalli vei mukanaan. Langan ihanuus tosin hidasti neulomista, kun en olisi halunnut sukkien valmistuvan. Onneksi lankaa jäi vielä vaikka kämmekkäisiin. Seuraavassa SK-lehdessä voi varmaankin bongailla näitä testineulomuksia. 

Flourish

Meinasin jo esitellä uusia sukkia, mutta muistinkin luvanneeni hihoja.

Oon kova tyttö katselemaan muiden villatakkeja. Titityyn kesämiitissä bongasin maailman kauneimman takin, jonka mallille löytyikin nimi hetken supattelutuokion päätteeksi. Taisin pistää oman versioni puikoille vielä samana iltana.

Flourish on luonnon inspiroimasta Botanical Knits 2-kirjasta. Ohjeen mukaan takki tehdään paloina ja ommellaan kasaan. En halunnut tehdä niin, joten sovelsin. Projekti vaati jonkin verran purkamista ja säätämistä varsinkin hihojen kanssa, mutta onneksi olen jo unohtanut mitä jo monestiko jouduin purkamaan. 

Neuloin oman versioni Dropsin Nepalista, joten tällä pärjännee pitkälle syksyyn. 

Touring Bubbles

Tour on päättynyt, wohou! Sijoituin yksilökilpailussa toiseksi ja joukkuekisassa olin voittajajoukkueessa. Aika mieletön saavutus. Nämäkin sukat olivat yksi etappisukista. Neuloin ne Puffalangasta ja täytyy kyllä ottaa hetki ja kehua lankaa. Koska on ollut melko koleaa, oon käyttäny sukkia jo ihan hyvin aikaa. Sukat on edelleen todella siistissä kunnossa. Pesukone ei ole haalistanu värejä mihinkään suuntaan ja neulepinta on vieläkin priimaa. 

Puffa oli myös Toivolan Vanhan Pihan kesämiitissä myymässä lankojaan, ja lainasimme hänen makasiinistaan hieman kuvausrekvisiittaa.

Nämä sukat on raidoitettu kahdesta itsevärjäämästäni vyyhdistä Vuorelman Vetoa. Valmiista sukista ei arvaisi raitasukiksi, mutta neulominen oli mukavaa. Nämä pääsivät puikoille reissuneuleena kun kävimme elävöittämässä keskiaikatapahtumaa Mäntyharjulla. 

Ensi kerralla ei ehkä kantapäitä, vaan kenties hihoja!

Etappivoitto

Sukkakilvoittelun neljäs etappi oli odotettu helmien taival. Olin varannut itselleni vihreätä lankaa sekä vihertävän keltaisia helmiä, mutta sisäinen taktikkoni päätyi neulomaan pienemmät sukat toverille. Taktiikka taisi toimia, koska satuin neulomaan nämä sukat kaikista nopeimmin!

Langaksi näihin sain kerän Malabrigo Sockia. Lanka ei kuulemani mukaan kestä kovinkaan suurta kulutusta, joten se sopinee tällaisiksi hienostelusukiksi vallan hyvin. Sukkia ei ehkä tule laitettua kenkiin siksikään, koska helmet jatkuvat jalkapöydälle.

Mutta mitkäs nämä vaaleansiniset sukat sitten ovat? No sitä kysyin itsekin. Toveri päätti neuloa omat sukkansa ihailemastani vyyhdistä MissBabsia. Olen vain kuullut tuon värjääjän tuotoksista ja nähnyt vyyhtejä ulkomaiden podcasteissä. Alkuvuodesta satuimme sitten stash-penkojaisiin ja hipelsinkin vyyhtiä hyvän tovin. Langassa on ihana kierre, se on hieman fingeringiä paksumpaa ja oivoi miten pehmoista se onkaan.

Sain luvan poseerata sukkien kanssa ja kuvaussession jälkeen olisin saanut jättääkin ne jalkaani! Harmi vai että lämpötila hiveli 30 astetta, joten sukat joutuvat odottamaan ilmojen viilentymistä. Sukista voi lukea lisää Missä neuloimme kerran-blogista.

Kirjoneulekärpänen

Huomaan neulovani kirjoneuleisia asioita kausittain. Nyt kärpänen tais purasta tuossa keväällä ja alotin Metsäpirttisukat Sukupolvien silmukat-kirjasta. 

Metsäpirtti-sukat
2,25mm, lankana Drops Fabel

Langaks valikoitui Fabel-keriä ja sukkia neuloin yhtäaikaa, aina kirjoneuleraidan kerrallaan. Hieman taisin muuttaa värejä, ja pituuttakin ois ohjeen mukaan tullut vielä yksi kirjoneuleraita. Sain kuvat sukista nyt viikonloppuna, kun olimme tovereiden kanssa kehräämässä Mäntyharjun keskiaikatapahtumassa. Tapahtumanjärjestäjillä oli lainata tanhukenkiä ja tepastelin ylpeänä päivän ajan ihanissa kengissä. 

Tour de Sockia varten piti myös verrytellä kirjoneuletta ja malliks valikoitui Water for the elephants. Sukkaprojekteja selattuani päätin tehdä ylimmän kuvion kontrastivärillä. Tykkään näistä, värit on passelit ja sukista tuli yllättävänkin raikkaat. 

Vois luulla, että Tourin välipäivinä tekis mieli neuloa jotain muuta kun sukkia, mutta niin vaan viikonlopun aikana alotin kahdet ja jatkoin yksiä eteenpäin. Onneks seuraavan etapin sukat on jo luvattu eteenpäin, eihän nää kaikki ees mahtuis omiin laatikoihin. 

Tour de Sock

Perustettiin yhtä opiskeluprojektia varten blogi ja huomasin samalla että tännekin oli vielä muutamia lukijoita eksynyt. 

Syynä saattaa olla, että lähin mukaan tommoseen nopeusneulontahullutteluun. On ollut aikamoiset kolme etappia, aivan todella hauskaa. Sisälläni asustaa pieni kilpailija ja haastaja, joka ei oo ollu näin vahvasti paikalla pitkään aikaan. 

Viime etappi oli helppo, mutta sukista tuli mun kinttuihin aivan liian pienet. Onneks nurkilla asuu pienijalkaisia tovereita jotka saa lahjottua sukkakuviin sukilla. Pääsivät siis arvostavaan kotiin!

Touring Bubbles

2.25mm puikot, lankana Opal

Seuraava etappi alkaakin sitten epäinhimillisesti 2.7 klo 4:30. Ans kattoo mitä tulee!