Namuja ja hattaraa

Sain tovi sitten pyynnön sukista. Pinkkiä, vaaleansinistä, valkosta ja raitaa. Pyynnön esitti noin 9-vuotias tyttö. Kaivelin sitten stashiä ja pistin tuulemaan. 

Varastoni Nalleista tein vähän paksummat raitasukat. Kahden kerroksen valkoinen raita ilmestyi, kun siniset eivät meinanneet tarpeeksi erottua toisistaan. Rytmi oli mukava neulottava. 

Ajattelin paksumpien sukkien kaveriksi fingering-vahvuisia sukkia, joita voisi käyttää myös viileämmillä keleillä. Langaksi valitsin Fabelin. Näistä hattarasukista tuli omat lempparit ja mietinkin langanpäiden äärellä, että miksi mun lankalaatikossa ei ole juurikaan raitasukkia. Kaikenlaisia muita kyllä, mutta raitaa ei. 

Kolmen langan kanssa pelaaminen on välillä työlästä, mutta yleensä lopputulos kyllä palkitsee. Mikä siinä vain on, että pienempään jalkaan tuntuu aina olevan vaikeampaa neuloa kuin suurempaan? Onneks on sukkataulukoita netti pullollaan, toivottavasti näistä tuli taulukoiden avustuksella sopivat! 

Äidin Mariuska

Olen jo useita kertoja luvannut tehdä äidille kirjoneuleisen villatakin tai paidan. Äidillä on vain kestänyt löytää se täydellinen malli ja toteutus. Loppuvuodesta hän oli nähnyt tv-ohjelmassa kuulema täydellisen villapaidan, jollaista lähdettiin sitten metsästämään.

Kyseisessä paidassa oli yhdistetty norjalaista ja islantilaista kirjoneuleperinnettä ja se oli melko varmasti ostoneule. Tiesin siis suuntaa jota lähteä hakemaan, mutta valmista ohjetta ei vain meinannut löytyä. Kunnes sitten katselin Dropsin ohjeita läpi ja vastaan tuli Mariuskaksi nimetty paita. Sininen, Karismaa, norjalaiset suuret x-kuviot. Esittelin paidan äidille ja hän ihastui. 

Paita oli sukkela neuloa. Taisin tehdä sen kahdessa viikossa, enkä neulonut samanaikaisesti muuta, mikä on hieman erikoista minulle. Ainut miinus tulee ohjeesta, koska paita neulotaan alhaalta ylös. Paidan mielenkiintoisin sekä työläin osio tehdään siis viimeisenä, eikä ollut mielekästä pyöritellä painavaa paitaa sylissä samalla kun siinä on kuusikin lankaa kiinni. 

Mutta, valmista tuli! Äiti tykkää, minä tykkään ja lankaa jäi yli, joten voin vielä myöhemmin tehdä paitaan sopivan asusteenkin. Olisinkin tahtonut aloittaa langoista pipon jo heti, mutta tukiryhmässäni vietetään tipatonta tammikuuta, eikä uusia neuleita saanut aloittaa ennenkuin keskeneräiset oli saatettu loppuun.