löytöretki

On taas menny vähän aikaa etten oo päivittäny. Toisaalta, en tee niin paljon, että tuntuis joka päivä olevankaan mitään kertomista tai näytettävää. Kivempi laittaa enempi kuvia kerralla, vaikka tuo kuvaämpäri bugiiki välillä aika kiitettävästi.
Tänään oli aika raskas päivä koulussa, vaikka oliki melko tylsä ja ykstoikkonen. Aika moni oli poissa, sain sen pöytäni siihen kuntoon että saan sen tuotua kotia kunhan vaan miun ja pojan aikataulut käy yksiin niin, että saan pöydän autokyydillä kotiin. Nyt kun meillä on ollu jo melkein kaks viikkoo auto käytössä. Aika hurjaa.
Harmittaa vaan etten ottanu pöyästä kuvaa ennen ku tein sille mitään.. No, muuttunu se on kuitenki.

Sunnuntaita käytiin kirpputorilla. Vaikka ollaan asuttu tässä jo yli puol vuotta, ei oo vieläkään tullu hankittua olkkariin verhoja. Mitäpä sitä turhaan ku ei oo ollu tarvetta. No, nyt se tarve tuli talven myötä. Meillä on -39 rakennettu talo, ikkunat on pelkkää puuta ja lasia, ei oo mitään muovitiivisteitä, eli täällä melkein tuulee. Nuo ei mee edes kunnolla kiinni. Kaikkein pahin on, kun lattialla on kylmä ja Ofelialla on sitten kans kylmä.


Löyettiin sunnuntaina nuo vaaleemmat. Molempia verhoja on siis kaks.
Täällä kun on tavallista korkeempi huonekorkeuski niin on aika hankala löytää valmisverhoja mistään, mutta noissa on pituutta 240 ja ne on just hyvät. Ei yllä ihan lattiaan mut tarpeeks alas menee. Toki mie meille ompelisin, mutta ei oo omaa ompelukonetta ja avoanopin ompelukoneella en enää uskalla ajaa (seliseli..). Mutta niin, löyty!
Sitten tänään ku tulin koulusta niin tulin kirpparin kautta, vaikkakin just kun vaihdoin katua kirpparin puoleiselle pyörätielle niin tuli hyvinki ärhäkkä ja äkillinen vastatuulenpuuskaus..
Löysin tuommoset punaset verhot. En oikein osannu käyttää niitten mittanauhaa siellä (se on vaikeeta!), niin en osaa sanoo minkä pituset nuo on. Lattialle ne ei ainakaan yletä kuitenkaan.
Niiden taakse pitäis saada jotkut toiset verhot, sitten ois hyvä. Mut ne käyn tekemässä vaikka Kumppanuustalolla.


Lauantaina lainasin avoanopiltani vanhoja Kotivinkin Joululehtiä, ja olin jo ihan joulutunnelmissa lauantai-illan yksinäni kotona kun poika oli huiskentelemassa missä lie.
Sunnuntaina löysin kirpparilta nuo Burdat, ne on vuodelta -97, mut makso 20senttiä/kappale, en raaskinu jättää. Ois niitä ollu enempiki mut nuo saa riittää miulle. Toinen on joulunumero, jos löytyis jotain kivaa.
Niin ja tuo Suuri Käsityölehti on eka joka kannettiin ihan kotiin asti. Poikaa kävi syksyllä haastattelemassa mies nuorten mediankäytöstä, ja siitä hyvästä poika sai 100€ lahjakortin WSOY:lle. Itelleen tilas jonkun Pelit-lehden, ja mie sain Suuren Käsityölehden puoleks vuotta muistaakseni ja sitten saatiin vielä 2 lippua Finnkinoon. Miusta aika tosi reilu vaivanpalkka siitä, että meillä kävi eräänä lauantaina mies kaks tuntia kyselemässä mitä myö tehään netissä.


Oon tehny pojan pikkuveljelle sukkia, tummanharmaasta seiskaveikasta. Tuli pyyntö.
Kerrosmerkkinä toimii lävistyskoru kun en tajunnu ottaa automatkalle kunnon merkkejä mukaan. Käytiin lauantaina ajelemassa pojan isovanhempien luona 130km:n matkan päässä.
Oli ihan kivaa, vaikkakin päätettiin että lähetään sinne vasta joskus 11 aikaan. Meillä tuommoset päätettiin jo edellisenä päivänä. No, kivaa oli silti.



Sitten löysin vielä sunnuntaina tuommosen ihanan laatikon. Se huus päästä mukaan, ja makso vaan 2€. Hullu ois jättäny. Se jo siellä huus päästä nappilaatikoks.
Ja kassaneitiki ihasteli että onpa kaunis laatikko, hänki tuommosia alkanu hankkimaan. Sanoin että niin, siitä tulee aarrelaatikko. Kyseli että minkälaisia aarteita sinne pääsee niin sanoin että käsityöaarteita, nappeja, niin kuulema ihan nappilaatikon näkönenkin on.
Tuon ku sais joskus täyteen!

Poika tahtoo jo nukkumaan, tyttö varmaan kans ja mie tahon myös.
Olin vielä kuuelta ihan varma että en mene viittomakieleen, mutta niin vaan kahen aspiriinin ja puolen tunnin jälkeen kiltisti istuin autossa matkalla kohti Voionmaata. Käytiin kuukausia.
Opetin äsken äitile vähän Skypessa.
Mutta siis, nyt nukkumaan.
Huomenna kaupungistuilen vähän jouluaskarteluja silmälläpitäen, äiti teki listaa mitä pyysin Tiimarin varastomyymälästä ku siellä on kaikki vielä vähän halvempaa.