Heinäkuu = hamstauskuu?

Päivää taas. Oonkin ollut nyt hetken hiljaa, koska oon ollu Rantasalmella ja Joensuussa ja muuten vaan menossa. Ja nyt onkin sitten paljonpaljon kerrottavaa. Ehkä jopa sen verran paljon että voisin koittaa keskittyä seuraavissa postauksissa valmiisiin töihin. No, aika todennäköistä se toivottavasti onkin.
Eli siis, jos lähtisin purkamaan näitä muutamia kuvia.

Sagittaria-huivi
Huivi on ollut valmiina jo puolisen vuotta, mutta nyt sain sen pari viikkoa sitten pingotettua, ja sain itselleni tähän mennessä mieluisimman huivin valmiiksi. Syksy, tule jo! Tahon niiiin kovasti ulkoilee tän kaa! Lanka on Kestovaippakaupasta ostettua, ja se oli jo villatakkinakin jonkun aikaa, mutta sai purkutuomion ja on nyt paljon mukavammassa muodossa :)

Ja nuo värit on miusta niin kauniit, vihreetä, ruskeeta ja tummempaa vihreetä, tykkääntykkään.

Sitten, lankoja. Liikaa, tiiän. Elkää ampuko silti.


Nuo Kittenit jo blogasin Joensuussa, mutta nyt on parempi kuva jossa värikin näkyy. Olikohan tuota 200g. Savannah on Heinin alelaarista ja sitä on hihattoman paidan verran. Tai ehkä sellasen mihin sais pienet hihat. Ne ei nyt huutele, odottavat :)


Tässä on sekalainen seurakunta. Mandarin Petitissä on joku semmonen mikä huutaa aina kun sitä on jossain poistossa. Ootan, että miulla on sitä paidallinen, sitten alkaa tapahtumaan raitoja. Noita löyty vielä kaks kerää kun olin jo kameran piilottanu, ja tiedän, että keriä on laatikoissa lisääkin. Olivia oli Joensuun Anttilassa tyrkytyksessä ja ihan puhtaasti tuon värin takia ostin. Tiedä sitten mitä niistä keksii. Fritidsgarn huutelis patalapuks, koska miulla ei semmosia vielä ole. Hahtuvasta on tulossa kaks kappaletta, mutta en oikein tiiä mihin muuhun yksinäisen kerän tuota käyttäs, ja ostin sen vähän niinkun patalappu mielessä. Halpa oli sekin. Tuo Idenan bambu lähti mukaan myös hinnan takia. Ja tottakai koska se on bambua johon tahon tutustua hiljalleen.


Nämä löyty myös laatikosta enkä oo esitelly. Ostin tätä kuukaus sitten ainakin, lähdin Joensuuhun jossa tajusin tarviivani lisää ja onneks äiti kävi ostamassa :) Nää huutais vähän paidaksi, mutta eivät vielä tarpeeks kovaa mekkalaa pidä.


Dream oli palkintolanka kun autokoulun teoriakoe meni läpi. Angoraa ja sekotetta, ja väri on miusta ihanainen. Tätä on villatakillinen, Joen Langan poistosta.



Ja nämä.. En tiedä pitäiskö näistä olla ihan hissukseen vai huutaa koko maailmalle ihan innoissaan, koska tuo on ehkä ihaninta villalankaa ikinä ja miulla on sitä PALJON. Okei, monelle tuo määrä ei ois paljon, mutta miulle on. Rakastan tätä lankaa ja näitä värejä. Onneks Joen Lanka on niin kaukana, juoksisin tätä muuten joka päivä lisää.

EDIT: Lankavuori on siis Marks&Kattensin Top Woolia.


Olen jopa alottanu siitä(kin) tekemään jotain. Ihan omasta päästä tulee tuota. Nuo värit, voisin vaan kuolata. Joten jospa tekisin sitä nyt ahkerasti niin saisin sen päälleni ja muutkin saisitte kuolata ;)


Sain puhuttua kotimatkan Joensuusta poikkeamaan Kouvolan kautta, mielessäni toki Käsityöliike Linnea ja Nauha ja Nappi. Nappikaupassa aika oli rajallisempi kun lankakaupassa, joten mukaan lähti vain nuo yksilöt. Vihreitä ympyräisiä miulla on jo vuoden takaiselta Kouvolan reissulta, mutta vain kolme, ja nyt voin oikeesti laittaa niitä johonkin työhön monta. Tai sitten voin suunnitella koko neuleen nappien mukaan. Nams. Ei noillakaan mikään kiire ole.
Rusehtavat lehdykät on muuten ihan kuin hunajamanteleita.

Linneasta mukaan lähti poistosta vaaleanpunasta puuvillaa, ei ehkä ihan miun väri mutta toisaalta tuo kiehtoo aika paljon. Enhän mie ennen tykänny sinisestäkään. Siellä oli myös pitsiä halvalla, tuo tummempi huutaa kaverikseen mustaa mekkoa, jota se haluaa päästä koristamaan. Vaaleempi taas tahtois ystäväkseen suurehkon hameen. Katellaan :)


Oon mie tehnykin, oikeesti oon. Baudelairet Knittystä. Vaiheessa, tottakai. Pitäis lisäillä kun tahon pidemmät kun ne nyt on, jonkun vaan pitäis tehä. Noo, onhan tässä syksyyn aikaa..


Viimeks kerroinkin liittyneeni Mystery Stole 3:een, ja se on nyt tuossa vaiheessa. Nyt on ollu enempi aikaa semmosille neuleille, joille ei tartte vallata niin kamalasti tilaa, hän on siis jääny vähän vähemmälle huomiolle. Mutta kiltti se on, ei oo pahastunu, koska tietää että kun hän saa huomiota, niin se on sitten jakamaton huomio ja jaksaa odottaa. Aivan ihana neule siis!

Hänet säästin viimeseksi. Kirjotin hänestä jo jossain postauksessa. Että miten lankatäti kyseli mikä hänestä tulee ja kun en tienny. Hänen paikkansa on nyt ollu yöpöydällä, josta hänet saa kätevästi otettua poskea vasten jos yöllä herää painajaiseen.

Noin. Puikkojakin on osteltu, niille pitäis vaan tehä uus kotelo. Tuo nykyinen on hyvä pitkille puikoille, sukka- ja pyöröpuikot on mustiksia ja huutaavat omia kotelojaan. Niistä tulee sitten kyllä vähän tyttömäisemmät, ei oo enää maastokangasta tarpeeksi. Ja ne tehdään koneella, kunhan äiti raaskii lainata omaansa, hän on nyt ompelukärpäsen puraisema, mistä kiitoksena voinen kohtapuolin esitella uuden verhoni.

Tällä neidillä on nyt muutenkin menossa kotijakso, eilen kannoin Plantagenista viisi uutta viherkasvia kotiini, vaihdoin kaikki oikeisiin saviruukkuihin ja päästin peikonlehtenikin kärsimyksistään liian pienestä ruukusta. Nyt sillä on hyvä tässä tietokoneen vieressä lattialla oikein suuressa ruukussa.

Nyt eilistä kaalikeittoa ja Sinkkuelämiä. Että rakastan koteilua.

Auts, onneks en luvannut etten osta enää lankaa, koska ystäväni soitti juuri Menitasta, että 'olihan se vihreetä mitä tahoit?'.