Tänä kesänä oon neulonu kilpaa ja chillimmin. Opettelin briossia ja nautin sen rauhallisuudesta. Tuntuu samalta kuin neulomisen alkuaikoina, silmikoihin pitää keskittyä ja kun rytmi osuu kohdalleen kerrokset vain soljuu eteenpäin.
Oon myös löytäny jämälankani ja inspiroitunut niistä. Briossityössä on sateenkaarta, samoin Koukuttajan podcastin kaliin luomissa sukissa mennään mininöttösestä toiseen.
Tour de sock meni tänä vuonna kokonaiskilpailun osalta niin hyvin nappiin, että äitini ilmoitti koko suvulle minun voittaneen maailmanmestaruuden. Kuvissa viimeisen etapin sukat. Neulottuani sukat tajusin katsoa langan vyötettä ja huomasin neuloneeni ah niin ihanaa merino-kashmir-nylonia. En kamalasti hifistele lankojeni kanssa, mutta pistin kyllä merkille erittäin pehmoisen neuletuntuman.
Kisan päätyttyä Markka nimesi mut kuningattareksi (en pahastu) ja tuntuu kyllä surrealistiselta. Oikeastaan koko kesä on ollut täynnä epätodellisen tuntuisia hetkiä. Aamuyöneulontaa gurujen kanssa ja lämpimiä halauksia. Niissä hetkissä on tuntunu siltä että oon tehny oikeita valintoja.
Ostin myös tatuointihennaa ja rustailin rystysiin tekstit joita oon miettiny pitkään. En ollut edes tajunnu että tatskoja voi "testata" hennalla ennen sitä pysyvämpää ostopäätöstä. Mitä tykkäätte?
Onnea voitosta! Tuo vikan etapin malli on kyllä tosi hauska :)
VastaaPoistaSekä sukat että hennailut ovat melko käheät! Onnea kuningattarelle!
VastaaPoistaOnnea onnea! Sulla oli kisakunto kyllä niin napissa, että kelpaa vähän rintaa röyhistellä!
VastaaPoistaBow down!
VastaaPoistaAll hail the queen!
VastaaPoista