Be careful what you wish for

Sain pari viikkoa äidiltäni puhelun. "Ollaan Oulussa, aika isossa lankakaupassa. Haluutko jotain?" Mulla ei ollut kamalasti tuolloin aikaa rupatella, mutta ajattelin että sukkalanka on aina hyvä, sen kanssa ei voi mennä ihan kamalasti metsään. 

Käväisin tuossa Joensuussa ja sain tuliaispussin käsiini. Olin pyyhkinyt muististani tämänkaltaiset langat. 

Lanka on Schoppelwollen sukkalankaa, taatusti kestävää ja hyvää lankaa siis. Ei varmaan tuu koskaan kulumaan puhki. Lanka oli kiekolla, josta ennen alkuunpääsyä piti keriä kaksi 50 gramman kerää. Kiekon ja kaksinkertaisena värjätyn langan idea lienee siinä, että kun vain aloitat samasta päästä, sukkien kuviot kohdistuvat samalla tavalla. Krhm. Ymmärtäisin, jos värijuoksut ois yli kymmenen sentin mittaisia ja värejä toistuisi enemmän kuin neljä. 

Otin langan kuitenkin haasteena. Olin käynnistänyt Socktopus-kalisteluketjun jonka tarkoituksena on neuloa läpi kyseinen kirja. Ensimmäinen ohje on aivan täyttä vaniljaa, jonka meinasinkin skipata yli. Nyt saan kuitenkin kirjata nämä sukat kirjaprojektiin, joskin tein vähän oman pään mukaan. 

Ensimmäisenä neuloin sukan, jossa on isoja läiskiä ja spiraaliraitaa. Sukan ulkonäkö muuttui joka kerran kun laskin sen hetkeksikään käsistäni. Varresta huomaa ne hetket jolloin olen hakenut lisää juotavaa, laskenut neuleen käsistäni vessataukoa varten tai siirtynyt neulomaan vierashuoneeseen. Värjäystapa on armoton pienillekin käsialanmuutoksille. Siispä päätin kokeilla seuraavassa sukassa lankojen raidoitusta. Koska minulla oli ensimmäisen sukan jälkeen yksi täysi 50 gramman kerä sekä jämäkerä ensimmäisestä sukasta, päätin neuloa kaksi kerrosta täydestä kerästä ja yhden kerroksen jämäkerästä. Toisesta sukasta tuli mielestäni parempi. 

Kantapäässä päätin myös ottaa omia vapauksia. Kirjan mallissa kantalappu on neulottu sileänä, mutta kirjallinen ohje ohjeistaa neulomaan vahvistetun kantalapun. Muistin katselleeni Markan ainaoikeinkantapäitä sillä silmällä ja päätin kokeilla. Tuli kivat. Istuu mukavasti ja näyttää hyvältä. 

Kuvat on otettu Itä-Suomen reissulla, Kuopion Tuomiokirkon pihalla. Paikalta löytyi tuttujen järjestämän klubin tarra, ja on kai nää nyt melko funkyt. Ei vaniljat ainakaan.