maanantai 11. joulukuuta 2006

Virkkuuta ja valmista

Onpas taas kerrottavaa ja näytettävää :>
Tiistaina muistaakseni posti toi tämän. Mietin että mitäs ihmettä kun ei miulle tuu kotivinkki, heti ajattelin että se on vaan tullu väärästä luukusta sisään ku täällä ei tuo postipoika aina oikein osaa jakaa postiaan. Mut se oli ihan miulle! Pikkujoululahjalehti äitiltä! <3


Samana päivänä posti toi myös kaksi ässä-arpaa. Oon ollu kuluneen vuoden Keskisuomalaisen panelisti, ja suunnilleen viikottain tulee kyselyjä joihin sitten voi vastata jos tahtoo. Oon vastannu, ja oon saanu pisteitä, ja kun olin saanu tarpeeks pisteitä niin sain valita mitä tahon palkkioks. Oli 10€:n lahjakortteja Keskoon ja S-kauppoihin, leffalippu ja jotain muuta pientä kivaa. Mie otin arvat, koska semmosia harvemmin tulee ostettua, ja ainahan niissä on jännäämistä.
No, poika sai valita toisen, ja mie otin sitten toisen. Pojalla ei ollu mitään, mut mie voitin 5€! Jeee! :>
Perjantaina käytiin meiän luokan Hannen kanssa kaupungilla. Pentikistä löyty jotain, mutta se on jo paketissa tuolla oottamassa kun lähen reissuun :>
Käytiin myös toooosi monessa muussa kaupassa ja sitten Vaajakoskella yhellä kirpparilla.
Löysin tuommoset ihanat kirjat, 2€/kpl. Niissä on tosi paljon käytännöllisiä ja kivoja ohjeita. Jotenki mukavia. Ja ku nuo on tuommoset 70-luvun niin niissä on just sitä oikeeta henkeä mistä tykkään.
Ois ollu vielä kolmaski, jotain helppoja vaatteita, mut en oikein tykänny niistä malleista niin en ottanu sitä. Löysin kans emalisen mukin ja hiusvärin. Joulun jälkeen varmaan näätte minkävärisen :>

Tuolta virkkauskirjasta on jo aika monta työtä koukulla. Tai no niin, yks valmistu jo.
Tuommosta kaitaliinan alkua kuitenki pukkaa. Aattelin tuota sille pöydälle minkä uudistin, kattoo nyt miten paljon noita ruutuja jaksaa virkata. Eilen istuin mm. tuon kanssa jotain kuus tuntia, ja kyllä ranteessa tuntuu.
En oo oikeestaan virkannu koskaan aikasemmin mitään. Jotain kyhäelmiä pienenä, mutta en siis mitään valmista työtä oo saanu aikaan. Siks oonki aika ylpee näistä.


Tuosta tulee amppeli. En tiijä pääseekö se käyttöön asti mut toivotaan parasta. Nuo näytti niin söpöiltä. Tosin, eihän miulla nyt sitä lankaa ole mitä ohjeessa sanotaan, mutta kyllä tuosta nyt jotain tulee silti.


Tuommosen pienen liinan sain ihan valmiiks asti. Siis pääteltyä ja pingotettua ja kaiken tein saman tien. Ei jääny roikkumaan. Miks en käytä tuota metodia aina, on paljon helpompi tehä kerralla loppuun kun sitten ei takaraivossa koko aikaa muistuta että miten monta miljoonaa lankaa ois pääteltävänä.

No, päättelypeikko vieraili meillä vähän pidempään ja pingotti samalla tuon miun kolmanne Fifin, joka on ollu pingotusta vaille valmiina jo kunnioitettavan kuukauden.
Hävettää oikein.
Tää tulee miun kaverin isoäidille. Hän oli nähny Heinillä kesällä miun tekemän mustan Fifin ja pyys jos mie tekisin hällekin oman. Teinhän mie, eikä tekemisessä menny ku kolme päivää.


Mutta, nyt se on iloisesti paketissa ja lähtee tänään postiin. Ja samaan pakettiin meni tuo ylempi pikkuliina. Se sai samantien oman kodin.

Katotaan mitä ens kerralla.

1 kommentti:

  1. I envy your skills! You know your needles and hook so much better than me. Keep up the good work!

    VastaaPoista