Wow-lapaset

Nämä unohtu eilisestä tyystin.
Tein alkuvuodesta serkkupojalle lapaset. Mustan ja valkoisen ja koska poika wowittaa, lukee lapasissa wowiksi lol.
Serkkupojan sisko oli luvatta lainannut lapasia ja hukannut ne, miulle tuli soittoa että voisitkohan mitenkään tehä uusia semmosia kun ne on menty hukkaamaan. Miepä sitten tekasin kun poika kävi isovanhempien kera nyt viikonloppuvierailulla, sai sitten uuniruoreet lapaset mukaansa.

.

Seuraavaks jos tekis sille neidolle ihan omat huovutetut, pitäis vaan osata päättää väri mikä miellyttäs murrosikästä neitokaista.

Niin ja pesin tänään nuo eilisessä esittelemäni sukat, ja väri jäi oikein hyvin, olin siitä hieman huolissani :)
Myrtlekin on edenny tänään puoltoista mallitoistoa ja Zetoriakin tein muutaman rivin. Siinä on jo niin paljon silmukoita että menee kauan yhessä kerroksessa.

päiväpäivää

Väsynyt olen, työharjottelua pitäis jaksaa ja eih. Hyvä että iltasin jaksaa kattoa Housea tai BB:tä ja neuloa. Ei puhettakaan mistään blogailusta.
Mutta siis, hiljaiselosta huolimatta täällä on tehty.
Nuo on ne sukat mistä aiemminki sanoin, ku niitä ei löytyny mistään. Ne on aiemmin värjättyä keltasta Regiaa. Mallineule on helppoa ja yksinkertasta mutta tykkään tosi paljon, samaa mitä Juhannus-sukissa. Ainoostaan näistä en tiiä. Lanka on kivaa, raidat on kivoja, pinta on ihanaa, mutta en tiiä tykkäänkö näistä kaikista yhessä. Työsukkina varsin mainiot kun ei oo vielä tarvetta kamalan lämpimille villasukille.
Ohje on omasta päästä, oisinko tehny kakspuoleisilla. En muista, on ollu pitkään valmiina.

Ja Myrtleä teen aina sillon tällön. Se on siitä inha että koko ajan pitää kattoa mallia ja joka kerroksella tapahtuu jotain. Nättiä tulee. Ja siks tahtosinki keskittyä kun en jaksais enää purkaa. Kun tuo vaan vaatii sen, että keskittyy niin sitten onnistuu. Äiti kävi äsken ja sano että ihan hämähäkin seittiä.

Jäin näihin koukkuun. En lupaa että tulee valmiiks mut katellaan. Toivon et tulee nättiä ja valmista. Omasta päästä tääkin.

Niin, täältä miut haastettiin kuvailemaan. Tuossa tänään viimein sain räpsittyä ja taistelin Flickrin kanssa (ei, en tykkää), mutta taistelen ehkä myöhemmin hienommin tähän. Nyt vain siis linkki omaan kuvakollaasiini.

Oon muuten rakastunu, Jenni Vartiaisen uuteen levyyn. Aivan ihanaa.

sosebanaania taskussa

Only Finnish now, I'm too tired because of painting.

Heipä, pitkästä aikaa. Ei tunnu että syyskuu ois jo kohta puolessa välissä, jotenkin menny tosi nopeesti siitä 2. päivästä tähän asti. Sain siis synttärilahjaks sillon Favosocksin, se on ihana :) Ja miuta käytettiin kattoo Zodiac, joka oli ihan sikahyvä leffa. Ja oli ihanaa kun se oli Iiriksessä ja siellä oli katsojia jotain viis. Tykkään semmosesta.
Nyt väsyttää, oon maalannu koko päivän inhottavaa aitaa niin suoraan taas noihin kuviin.

Eilen oli neuletapaaminen, olin ainut joka löysi uusista käsityölehdistä jotain kivaa :P Tahtosin tuommoset. Siis tuo mallineule jotenkin houkuttaa.

Neuloin siellä tapaamisessa tuommoista ihanaa. Kamalan hitaasti se etenee kun tuntuu että silmukoita on miljoona. Vaikken oo vielä ensimmäistä kerääkään neulonu loppuun. Kaks iskemätöntä tahtoo tuohon mukaan. No, jospa se, hitaasti.

Äiti tahtoi tämän, aivan niinku aiemmin jo uumoilinki. Sitä on alotettu, mutta yks miks se takkuaa on että ohje on kirjassa ja kirja painaa. Pitäis kaiten piirrustaa se mallikuvio jolleki eri paperille että vois kulettaa vaikka mukana. Merinosilkki oli muuten ihana keriä, oli kuin unelma eikä tullu solmujakaan, sotkuista puhumattakaan.

Raisa haasto miut. Älp.
Ja mietin eilen siellä tapaamisessa että ootkohan sie sie! Hihii, olit :)

Tulin just kotia ja kotivaatteita en ajatellu teille esitellä, niin aattelin että ne vaatteet jotka miulla oli päällä sillon kun tuo haaste tuli niin saa kelvata. Tosin kuvasin vaan ne mitkä näky. Haalareiden alla oli vielä sukkikset ja farkut ja pitkähihasen viininpunasen alla yk hihaton lisää. Niin ja kämmekkäät. Ja itseasiassa myös valkoset hanskat. Kävelin noissa tänään myös koulun kampusalueella, piti päästä syömään.
Miks ihminen saa huvittuneita / epäileviä katseita kun käveleksii työvaatteissaan ulkona?

Niin ja kenkät toki myös!

Raisa oli kuvannut korunsa ja asusteensa myöskin. Mie en laske omia korujani ees asusteiks koska ne on koko ajan "päällä", en siis ota pois. Mutta, sormuksia on kaheksan, ranteessa on rokkiranneke, Amnestyn mainospleku (ei se oikeesti plektra oo, näyttää vaan), ja jotain metallia ja lankaa. Muita helyjä on kymmenen ja niskassa on permanenttileima. Niin ja korvassa on pupu, nalle ja punanen puuvärikynä.

Miun 10% ei oo nyt oikein päässy eteenpäin, vapaa-aika on serkkupojalle, sen lapaset hukku kun herra lainas niitä siskollensa. Tarjouduin tekemään tuolle kyseiselle neidolle omat, mutta ei kuulema tarvihe. Katellaan..
Vilijonkat huus Kokoneita kovaa.

Niin ja tämmöisiä keittelin muutamasta vyyhdistä Wetterhoffin Iikkaa jota ostin kesällä Hämeenlinnasta.

Nyt ruokaa.

Niin joo, otsikko. Koulussa oli jälkkäriks banaani. Pistin taskuun. Muistin kotona, noin neljän tunnin kuluttua.