Elikkäs, täällä ollaan. Perjantaina jo tultiin, sain kyydin jolla säästin 20e niin oli vähän pakkoki lähteä. Kamera on Lahdessa, tunnukset tähän blogiinki piti kaivella, en meinannu kuolemaksenikaan muistaa. Onneks sitten ne tuli mieleen, pääsee edes vähän purkautumaan langoista muuallaki ko #neulonnalla :>
Toissapäivänä tein vähän kirpparikierrosta, löysin Fidalta Jokanaisen käsityökurssin vaatekansion. Miulla on tuota samaa sarjaa jo neule- ja virkkauskansio, tuo oli ihan luonnollinen lisä, siinä on kaavatkin. Ja semmosia ihan yleishyödyllisiä juttuja. Ei paha löytö ollenkaan.
Vielä kun se ompelukärpänen purasis pahemmin..
Kävin samalla reissulla lankakaupassakin. Siellä oli vaaleenvihreetä Kitten Mohairia tyrkytyksessä (kuva ei anna värille oikeutta). Mietin päiviä, ja tänään raaskin ostaa niistä 5 kerää. Jopa. Vielä jäi, vähän pelottaa että pitäis käyä lisää hakemassa. Toisaalta tuo on melkosen riittoisaa lankaa.. Onhan.. Eihän miun vaan _tartte_ käyä ostaa lisää.. ;P
Tuohon tämänpäiväiseen lankareissuun liittyen voisinkin kertoa hauskan tapahtuman.
Olin siis hipelöimässä noita mohairkeriä taasen, ne oli alelaarissa missä oli muitakin lankoja, oli Regia Cottonia, Mandarin Petitiä, merinoa (en muista valmistajaa), 100% akryylilankoja, ja jotain muitaki sekotteita. Kauppaan sisälle tuli vanhempi mummo, joka myyjätytölle sanoi haluuvansa unisukat, ei kamalan paksut, mielellään puuvillaa ja halpaa lankaa pitäis olla. No, se tyttö osas sen verran että siinä vieressä oli just Mandarinin puuvillalankoja, se ensin ojensi Petitin että tässä ois ainakin puuvillaa. No se mummo kysy että minkäs hintasta se on. -2,50 on nämä kaikki langat tässä. No ei se sille kelvannu, tulis liian löysät kuulema, ja vähän liian ohutta lankaaki oli. No, mie sitten aattelin että saan puuttua asiaan, sen verran monet sukat oon tahkonnu. Ojensin Regia Cottonin että tästä saa ainakin tosi ihanat unisukat, oon itelleki tehny tästä sukkia. No, sekin oli sitten liika ohutta, menis kuulema ens vuoteen valmistuminen (ite tein omat sukkani päivässä.. :x). No sitten se myyjä ehotti tavallisempaa puuvillaa, se oli liika paksua. Sitten se mummo katteli tuota miun Kitteniä, että mitäs tämä on. Naurovat sitten yhessä että nii ei siitä mohairista kyllä sukkia saa. Olin vähä wtf, miks ei sais. Sitten se mummo katto jotain tummansinistä lankaa, saman valmistajan mitä se merino oli, mutta sitten se oli jotenkin nihkeetä kuulema. (Ja kaikista kummallisinta tässä oli se, ettei se myyjä esitelly siinä vaiheessa sille mummolle edes hyllystä mitään lankoja, jos hänestä siinä alekorissa ei kerta ollu sopivia.)
No mie sitten ojensin (kyllä, puutuin taas) sen merinokerän että tästä kyllä ainakin tulee niin pehmoset sukat että! Ja se mummo innostu siitä langasta. Oli kuulema oikein pehmosta. Mutta ei kai yhestä kerästä ihmisen sukkaa saa.. Katoin taas vaan et woot, siitähä jää yliki. Sitte se mummo osti sitä kolme kerää.
Ja mie on ihan voittajafiiliksissä ko olin miljoonasti parempi myyjä ko se palkattu myyjä \o/
Ja pien kohta oman kippini kauppahallin toisella puolella. Kysyin nimittäin siltä vanhemmalta myyjältä että mites täällä kippaillaan nii tuhahteli vaan että tuossa ulkona että omat puikot ja langat sitte mielellään mukaan!
Mietin vaan että no en mie mitään mallitilkkuja tänne aatellukaan tulla neulomaan, eiköhä tuo caverni oo kesken vielä lauantainaki..
Hohoo, mullakin on tota Joka naise käsityökurssia vissiin 4 kansiota. En ole kauheasti selaillut ja nyt on jossain varaston nurkilla. Täytyykin tutustua tarkemmin :)
VastaaPoistaWoow. Tosi monesti käy samat asiat mielessä kun hiippailee ja hiplailee lankakaupassa. Samaten kangaskaupassa, jotkut ostaa tuhottoman paljon kangasta yhtä paitaa varten. Vaikka aivan varmasti siitä palalaarin kankaasta saa paidan, kun vaan osaa säästeliäästi leikata!
VastaaPoistaKyllä myyjät kannattas palkata meistä harrastelijoista :)